#100 Piirustusta – Päivä 48: Älä roskaa

Twitterin puolella ihmisiä on järkyttänyt puistojen roskaisuus. Roskaa todella oli Helsingissä, kuten tämä entisen työkaverini Kimmon video Koffin puistosta näyttää.

Piknik-kuvien perusteella näytti myös siltä, että turvaväleistä ei ollut tietoakaan.

Nyt voisi Helsingin kaupungilla olla tuuppauksen paikka. Tuuppauksen (englanniksi “nudge”) ideana on houkutella ihmisiä toimimaan halutulla tavalla hyödyntämällä käyttäytymispsykologisia keinoja.

En ole aiheen asiantuntija, mutta kiinnostunut olen, ja lukenut populaaritietokirjoja aiheesta.

Mainostajathan ovat jo vuosikymmeniä käyttäneet psykologisia koukkuja saadakseen ihmiset hurmaantumaan tuotteistaan.

Nyt pitäisi saada äkkiä lisää roskiksia sekä oivaltavia viestejä muistuttamaan roskista ja turvaväleistä.

Toimiakseen ihmisillä on oltava osaaminen, motivaatio ja mahdollisuus tehdä niin. 

Mitä se voisi tarkoittaa roskaamistapauksessa?

Tässä aivan pikapikaa ideoituna ja kuvitettuna.

Kuvassa nuo kolme neuvoa kuvitettuna.

Kyky tai osaaminen

Muistutetaan ihmisiä turvaväleistä ja mitä se tarkoittaa puistoissa.

Motivaatio

Ihmiset roskaavat helpommin paikkoja, joissa on jo valmiiksi roskia. Sillä ei tavallaan ole sitten enää niin väliä.

Puistoissa voisi olla vaikkapa viestejä, miten siistiä puistossa oli aikaisemmin tai edellisenä viikonloppuna, tai miten moni itse asiassa kerää roskansa. Miksei voisi kokeilla somehaastetta: “Jaa piknikpaikastasi ennen/jälkeen -kuva.”

Mahdollisuus

Tämä taisi olla se isoin ongelma Koffin puistossa. Roskikset tursusivat yli äyräidensä. Kyllä se on niin, että näteissä ulkopaikoissa pitää olla normaalia enemmän roskiksia näinä aikoina.

Entäpä selväsanainen kielto, “Älä roskaa”?

Vaikkakin selkeä, tämä ei ole ilmeisesti tehokkain tapa saada ihmisiä toimimaan oikein, ainakaan jos uskoo psykologian ja markkinoinnin professori Robert Cialdinia.

Hän on luennoillaan moittinut julkishallintoa siitä, että se vahvistaa epätoivottua käytöstä kielloilla. Että “Nurmikolle meno kielletty” -kylteistä tulee mieleen “Jaa, enpä tullut ajatelleeksi, voisinkin tehdä kuperkeikan.”

Osaamisesta viestinnälle hyötyä

Olisi hienoa, jos meilläkin olisi tämän alan osaamista ja malleja.

Briteissä julkishallinnon viestijöitä kehotetaan hyödyntämään käyttäytymistieteellistä tietoa nk. E.A.S.T. -mallin avulla.

“Getting familiar with the EAST framework won’t turn you into the world’s leading expert on behavioural insight. There
are more complex frameworks and typologies, and many subtle and fascinating effects that EAST does not cover. But if even a small percentage of policies and practices are adapted as a result, EAST should lead to services that are easier and more pleasant for citizens to use.”

Aiemmat kirjoitukseni tuuppauksesta, kirjasta “Inside the Nudge Unit”

Kirjan neuvo 1: Haluamme vain päästä helpolla

Kirjan neuvo 2: Tee asiasta houkuttelevaa

Kirjan neuvo 3: Tuo esiin sosiaalinen puoli

Ruoka, joka ei tuoksu millekään eikä eikä maistu miltään

Ja tässä koronaviestinnästä

Päivä 27: Behavioural Insights Teamin neuvoja koronaviestintään

Käynnissä on luova projekti #The100DayProject. Olin viime vuonna mukana ensimmäistä kertaa, silloin piirsin sata yksinkertaista raapustusta viestinnästä (Linkki vie Google Slides -kirjaseen).

Tekeminen oli niin kivaa, että päätin lähteä uudelleen mukaan.

Piirustelen pieniä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä huomioita.

Käytän häsää: #100piirustusta