Tylsistymisvaara, pakkopulla vai ihana avoin alue? Sovellus Joharin ikkunasta esiintyjälle

Joharin ikkuna, asiat avattu tekstissä.

Joharin ikkunaa käytetään kai yleisemmin itsetuntemuksen välineenä. Löysin Henkka Hyppösen kirjasta (“Kuinka SE tehdään esiintyjänä”) Joharin ikkunasta sovelluksen, josta voi olla apua esitykseen valmistautuessa.

Tässä on kyse siis esiintymistilanteesta, jossa on esiintyjä ja yleisö.

Joharin ikkuna, asiat avattu tekstissä.

Ruutu 1: Tuttua esiintyjälle, tuttua yleisölle

Tätä kutsutaan “avoimeksi alueeksi”. Kyseeessä on varmaankin helpoin ja tyydyttävin esiintymistilanne, jossa sekä aihe että kieli ovat tuttuja molemmille.

Puheessa voi viitata menneisiin tapahtumiin ja heittää turvallisin mielin huumoria, koska väärinkäsitysten vaara on pieni.

Pienellä varauksella: tänä päivänä luentosalien heitot harvoin jäävät seinien sisälle. Sisäpiirin läppä voi saada oudon tulkinnan esimerkiksi Twitterissä.

Ruutu 2: Tuntematonta esiintyjälle, tuttua yleisölle

Tylsistymisvaara! Luennoitsija ei tiedä puhuvansa yleisölle täysin päivänselvää asiaa.

Tämä estetään selvittämällä yleisön tietoja ja odotuksia etukäteen.

Jos yleisössä on osaamiseltaan hyvin eritasoisia ihmisiä, pitää joko löytää jonkinlainen keskitie tai käydä esityksen alussa vaikka pikakelauksella perusasiat läpi.

Ruutu 3: Tuttua esiintyjälle, tuntematonta yleisölle

Nyt opetetaan uutta asiaa. Opettaja tekee tätä, ja miksei keksintöään esittelevä startup-yrittäjäkin.

Tässä ruudussa pitää ymmärtää tarkasti, mitä yleisö tietää ennestään ja rakentaa vasta sen päälle, vaikkapa esimerkkien ja tarinoiden avulla.

Ruutu 4: Tuntematonta esiintyjälle, tuntematonta yleisölle

Voi kamala, nyt on pakkopullatilanne: esiintyjää ei kiinnosta yleisö eikä oikein oma materiaalikaan. Vastentahtoinen esitelmänpitäjä voisi olla tällainen.