Käytettävyystutkimus selvitti, millaista verkkosisältöä tutkija arvostaa

Käytettävyystutkimukseen keskittynyt Nielsen Norman Group selvitti, millaista toteutusta tieteilijät ja tutkijat arvostavat etsiessään tutkimustietoa verkosta.

He halusivat tietää, miten tiedetaustaisten ihmisten käyttäytyminen verkossa eroaa ”tavallisista” käyttäjistä.

Tutkimuksessa tehtiin käytettävyystestejä tutkijoille ja ammattilaisille, jotka käyttävät työssään tutkimustietoa.

Käytettävyystestauksessa tutkitaan, miten oikeat ihmiset käyttävät palvelua, ja yleensä sillä pyritään saamaan haaviin käytettävyysongelmia.

Mitä tiedetaustainen verkkokävijä sitten arvostaa Nielsen Norman Groupin mukaan?

Lyhyttä, täsmällistä otsikointia

Tutkija oppii mielellään uutta. Hän haluaa faktoja, ei löyhiä tulkintoja eikä kärjistyksiä.

Jos sisältö on toista mitä otsikko antaa olettaa, hän ei välttämättä enää luota koko sisältöön. Epätarkka tai hehkuttava otsikointi kostautuu.

Silmäiltävää rakennetta

Tämä pätee meihin kaikkiin: haluamme päästä helpolla, joten silmäilemme sisällön ennen kuin päätämme lukeako tarkemmin.

Tutkijataustainen on tottunut haravoimaan tieteellisiä julkaisuja: ensin silmäillään tiivistelmä, sitten kuviot, lopuksi hypätään johtopäätöksiin.

”Juuri kukaan ei lue tieteellistä artikkelia säntillisesti alusta loppuun”, totesi yksi osallistujista.

Tutkija silmäilee kokonaisuutta epälineaarisesti, joten sisältö kannattaa palastella selkeästi nimettyihin osiin, joita voi lukea eri järjestyksessä.

Tiivistelmää

Tiivistelmä on tieteellisen tutkimuksen tärkeimpiä osia. Siinä kerrotaan lyhyesti miten tutkimus tehtiin ja mitä siitä selvisi.

Tiivistelmän henkeä voisi tuoda myös muuhun verkkokirjoittamiseen. Hakukonenäkyvyyden ja lukijan kannalta on hyvä, että tärkeät pointit on nostettu heti kärkeen.

Jos kurkkaat kirjoitukseni alkuperäistä lähdettä niin huomaat, että siellä noudatetaan tätä periaatetta. Tulokset kerrotaan alussa, sitten vasta syvennetään.

Johdantomaisten tekstien karsimista

Johdantomaisista, yleis- tai taustatietoa sisältävistä osista kannattaisi päästä kokonaan eroon. Jos ne ovat välttämättömiä, nimeä ne rehellisesti ”Taustatietoa”, jotta ne voi halutessaan ohittaa.

Noudata tiedon jaottelussa pyramidimallia: ylimmäksi tärkeimmät asiat, taustatiedot selkeästi hännille. Tai kerrosta sisältöä laittamalla liitteet ja lisätiedot linkin taakse.

Graafeja ja kuvioita

Tutkijat ymmärtävät kuvioiden päälle. He tietävät tarkkaan mitä tarkoittaa korrelaatio, mikä on virhemarginaali, ja osaavat lukea mutkikkaampia graafeja kuin suuri yleisö. Nielsen Groupin haastattelemat ilmeisesti jopa pitivät vaikealukuisista kuvioista.

Tutkija silmäilee verkossa kuvat ensin ja haluaa usein syventyä tietoon, vaikka klikkaamalla kuvan isommaksi.

Ei liian railakasta visuaalisuutta

On olemassa ”tieteellinen tyyli”, siinä on paljon tekstiä ja tylsähkö ilme.

Koska tiedetaustainen kävijä on tottunut tieteelliseen ulkoasuun, saattaa hän karsastaa kovin sliipattua visuaalisuutta. Ajatuksenjuoksu menee niin, että tietynnäköiset sivut on tarkoitettu suurelle yleisölle, ei minulle, koska olen tällainen tutkija.

”Tämä näyttää tutkijan itse tekemältä eli ihan oikealta tiedolta. Tätä ei ole teetetty millään graafisella osastolla”, kommentoi joku tyytyväisenä sivuston visuaalisuutta.

Kuivakkaa, tieteellistä tyyliä ei kannata eikä tarvitse tavoitella, mutta Nielsen Norman Groupin havainnot kertovat, että räväkkä tai mainosmainen visuaalisuus tuskin vetoaa tutkijayleisöön.

Tässä vielä kotiinviemiset: mitä tiedetaustainen kävijä arvostaa verkossa?

  • Silmäiltävää rakennetta
  • Hyviä tiivistelmiä
  • Johdantomaisten yleistekstien karsintaa
  • Graafeja ja kuvioita, joiden ei tarvitse kuitenkaan avautua kolmessa sekunnissa
  • Visuaalisuutta, joka ei ole liian sliipattua

Koska kyseessä oli käytettävyystesti, osallistujia ei todennäköisesti ollut valtavasti (tarkkaa määrää ei kerrottu). Joka tapauksessa kiinnostava uusi näkökulma verkkosisältöjen suunnitteluun.

Nielsen Norman Groupin perustaja on käytettävyysguru ja tietokirjailija Jakob Nielsen.

Lue koko artikkeli täältä: How to Present Scientific Findings Online