Metaforaleikki

Lueskelen joululomallani David Sibbetin kirjaa Visual leaders, jonka yhtenä aiheena ovat visuaaliset metaforat. Metafora on vertaukseen perustuva kielikuva; siinä asialle annetaan nimi, joka kuuluu varsinaisesti jollekin muulle.

Viestinnässä metafora voi auttaa ymmärtämään, muistamaan ja luoda yllätyksellisyyttä. Väärin käytettynä se voi hämmentää, huvittaa tai jopa loukata.

”Aika on rahaa” on jo niin tuttu metafora, ettei se enää edes tunnu vertaukselta. ”Aika loppuu”, ”Säästä aikaa”, ”Aika on kallista” “Työaikapankki” “Säästövapaa” – näitä riittää.

David Sibbet neuvoo testailemaan useampia vertauksia, jotta löytyisi se oikea. Päätin kokeilla menetelmää käytännössä.

Millaista on, kun aloittaa Twitterin käytön?

Leivontareseptinä se on…

Twitterin käytön aloitus leivontareseptinä.
Tämä on väkinäisen oloinen, mutta tykkään hashtageilla koristellusta kakusta jota muut voivat maistaa.

Synnytystarinana se on…

Twitterin käytön aloitus synnytystarinana.

Sibbet neuvoo, että metaforaleikkiin kannattaa valita tilanteita jotka tuntee hyvin. Synnytys on mieleenpainuva tilanne…mutta ”somekonkari on vähän kuin kätilö, joka auttaa synnyttämään” – uuh – “uuden pikku twiittaajan”.

Meidän on jätettävä synnytys-metafora tähän, eikä enää ikinä palattava siihen. Mutta sain aikaan tällaisen imelän tarinan.

Säätilana se on…

Twitterissä olo säätilana.

Ei hassumpi! Mutta parempi nimi tälle olisi taivas tai avaruus.

Kauppareissuna se on…

Twitterissä olo kauppareissuna.

Tästä saisi luultavasti ajan kanssa jotakin irti. Vieraassa supermarketissa on kamalaa.

Oikean vertauksen löytyessä mieli resonoi, se ”tuntuu oikealta”. Sibbet kuvailee sitä niin, että nenääsi leijailee pitsan tuoksu ja päätät että tänään on pitsapäivä. Jalat vievät ravintolaan ja mietit jo täytteitä, paluuta ei ole.

Twitter-vertauksistani fiksuimmalta tuntui tuo sää/taivas/avaruus. Muistan kuinka ensimmäiset twiittini sinkosivat tyhjyyteen. (Ja edelleenkin monelle kirjoitukselleni käy niin, eipä siinä mitään.)

Metafora voi auttaa ymmärtämään mutkikkaita käsitteitä ja tekee niistä konkreettisempia.

Mitä kannattaa muistaa?

Mieti vastaanottajaa. Olen ollut huomaavinani miesten käyttävän helposti ”koneita”, ”parruja” ja jääkiekkopelitarinoita. En ole joukkueurheilun tuntija, joten jos kirjoituksessa kuvaillaan kovin tarkasti paitsiotilannetta ja siihen johtaneita seikkoja, jätän jutun lukematta.

Ole varuillasi kaikkein käytetyimpien metaforien kanssa. Jäävuori voi toimia, mutta mieti kuitenkin vaihtoehtoja. Se on aika klisee.

Pysyttele mielummin yhdessä metaforassa. En harmikseni enää löydä sitä, mutta luin taannoin asiantuntijakirjoituksen, jossa oli käytetty kymmeniä eri vertauksia (ja ne oli siis laskettu). Olen tätä kirjoittaessani deletoinut liudan turhia vertauksia, jotenkin niitä nyt pulppuaa.

Keskity asiaasi, lukija on kiinnostunut eniten siitä. Harkiten käytettynä metafora voi auttaa asian ymmärtämisessä, mutta älä aivan hullaannu. Äläkä lisää niitä väkisin.

Tässä on vanhempi CNN:n tekemä videoklippi ”It’s a cliff! It’s a slope! Too many metaphors”, jossa kritisoidaan amerikkalaisten poliitikkojen metaforarallia.

Leikkimielisenä ihmisenä sinua ehkä kiinnostaa

Hauskat disruptioharjoitukset (hajota bisneksesi ennen kuin muut tekevät sen)