Mitä voimme oppia kirjasta, joka kertoo kreationismista?

Jos sinulla on tärkeä asia kerrottavana, miten perustelet asian mahdollisimman tehokkaasti? Tätä mietin loppupuheessani, kun viime syksynä alkanut Puhujakoulu oli päättymässä. Puheeni aihe oli siis rikas argumentointi.

Esittelen tässä esimerkkitapauksen, joka osoittaa, että rikkaassa argumentoinnissa on kyse paitsi oikeista väitteistä ja hyvistä perusteluista, myös kuulijan tuntemisesta.

Tiedeyhteisöt huolissaan huuhaan leviämisestä

Amerikkalainen tiedeyhteisö on ollut jo vuosia huolissaan evoluutioteorian kieltämisestä ja kreationististen aatteiden yleistymisestä.

Sen takia kaksi tiedeorganisaatiota, National Academy of Sciences ja Institute of Medicine, ovat tehneet kirjan tieteestä ja evoluutiosta, Science, Evolution and Creationism.

Kirjan kansikuva.
Kirjan kansikuva.

Kirjaa tarvitaan, koska jenkeissä esimerkiksi vahva vanhempainyhdistys voi tehdä aloitteen, että meidän koulussa opetetaan tästä lähtien sitten myös kreationismia. Kirja on tehty argumentoinnin avuksi näihin tilanteisiin.

Kirja on siis jo vanha, siitä oli tehty aiemmin kaksi painosta. Kun kolmatta oltiin tekemässä, joku fiksu heräsi: me emme oikeasti tiedä mitä nämä ihmiset ajattelevat.

Niinpä tekijät päättivät selvittää, mitä ihmisten päissä liikkuu. He tekivät 1000 puhelinhaastattelua ja useita fokusryhmähaastatteluja. Kirjasta tehtiin testiversioita, joita näytettiin kreationisteille ja vähän sinnepäin kallellaan oleville.

Mitä testaajat sanoivat? Aivan perustavanlaatuisia asioita.

Ihmisillä on vääriä käsityksiä. Ihmiset eivät ymmärrä tieteellisen teorian ja arkisen teorian eroja. Heille on jäänyt mieleen kaikumaan, että evoluutioteoria on ”controversial” eli että siitä on tutkijayhteisössä eriäviä mielipiteitä, vaikka näin ei ole.

He pelkäävät. Kreationismin kannattajat ovat usein uskonnollisia. Osa heistä kokee, että jos uskoo jumalaan ja raamattuun, ei oikein voi uskoa evoluutioon. Että ne sulkevat toisensa pois.

Kirjassa oli vääriä esimerkkejä. Evoluutioteoriaa on havainnollistettu pitkään Galapagossaarten lintujen nokilla, siis sillä, että saman lintulajin nokka oli kehittynyt eri malliseksi erilaisissa olosuhteissa. No, haastatteluissa kävi ilmi, että Darwininsirkut eivät kiinnosta ihmisiä. Ihmiset kertoivat, että kiinnostaa meren eläimet: delfiinit, valaat ja kaikki vesi- ja maaeläinten kehitysmuodot.

Tutkijat tekivät kirjan uudestaan tämän tiedon varassa.

Kirja kuvaa nyt ymmärrettävästi, mikä on tieteellinen teoria ja mikä arkinen teoria, ja mitä eroa niillä on.

Kirja rauhoittaa uskonnollista lukijaa: on ok uskoa raamattuun ja samalla evoluutioteoriaan. Tämä kerrotaan sitaateilla, kirjassa on lainaus kaikkien suurten uskontokuntien johtajilta, myös paavilta.

Kirjoittajat muuttivat kaikki kirjan esimerkit niin, ettei siinä enää esitellä linnun nokkia vaan ihmisten rakastamia merieläimiä.

Ja se on valtavan hyvä. Kirja on lyhyt, vain 4 kappaletta.

Sitä voi ostaa edullisesti, mutta sen voi kuka tahansa ladata netistä.

Arizonan yliopisto teki kokeen kirjan tehosta. Kun kirjan asioita opetettiin opiskelijoille, joilla oli näitä epäilyksiä, etteivät he voi olla uskonnollisia ja uskoa evoluutioon, puolet heistä muutti kahden viikon jälkeen mielipidettään.

Kreationistien ”tiedelaitos”, Discovery Institute julkaisee vastaiskuksi omia oppaitaan, joissa on vasta-argumentteja, tässä esimerkki.

Meidän pitää oppia perustelemaan meille tärkeät asiat viisaammin.

Samalla tavalla kuin tässä kreationisteille tehdyssä kirjassa, meidän pitää puhua niin, että jokaisella on mahdollisuus oivaltaa uutta.

Pitää osata

…kertoa kiehtovia esimerkkejä

…vertailla

…laittaa ilmiöt mittasuhteisiin

…kuvailla niitä vivahteikkaasti

….yllättää tilastotiedolla

…kuvata syitä ja seurauksia

…rikkoa harhaluuloja.

Se ei vaan toimi, että lusikoimme jokaiselle samaa sosetta. On aivan välttämätöntä tutustua kuulijan maailmaan, varsinkin kun on kyse isoista asioista.