Neljä tapaa helpottaa jännitystä ennen esitystä

Luin kirjoituksen miten selvitä jännityksestä ennen esitystä tai presentaatiota.

Olen lukenut näitä ennenkin, mutta minua on aina häirinnyt niissä se, että ohjeet ovat geneerisiä, vaikka me ihmiset emme ole samanlaisia.

Koska olemme erilaisia, kaikille eivät tepsi samat neuvot.

Neljä ideaa, miten selvitä jännityksestä ennen omaa esitystä tai puhetta

1. Rauhoita ylivirittynyt mieli

Jos olet ennen esitystä hyvin energinen ja jopa ylivirittynyt, kannattaa kokeilla keskittymisharjoituksia, vetäytyä hetkeksi omaan rauhaan tai tehdä pieni meditaatio.

2. Pumppaa fiilistä musiikilla tai liikkeellä

Jos taas olet päinvastainen ja meinaat jähmettyä paikoillesi, kannattaa oloa pumpata energisemmäksi. Kuuntele mieleistäsi musiikkia, tanssahtele tai tee pieni jumppa.

3. Luo yhteys yleisöön

Jos vetäydyt liikaa omiin maailmoihisi, mene esiintymispaikalle ajoissa ja tutustu yleisöösi. Kysele mikä heitä liikuttaa, mitä päivään kuuluu. Tämä on sitä paljon puhuttua empatiaa: kun asettuu kuulijan asemaan, unohtaa pyöriä oman navan ympärillä ja jännitys vähenee. Win-win.

4. Puhu itsellesi kauniisti

Jos olet tottunut sanomaan itsellesi kannustavia sanoja mantratyylisesti ja se auttaa, tee ihmeessä niin.

Neljä tapaa helpottaa esiintymisjännitystä.

Yritän muistaa hymyillä

Minua hermostuttaa aina ennen esitystä. Olen näistä neljästä ehkä eniten ”jäätyjä”, siksi yritän usein vaikkapa kävellä reippaasti esityspaikalle. Tuulikampaus tai ruttuinen paidanhelma on pieni maksu rennommasta olosta.

Jännittäessäni unohdan hymyillä, se harmittaa. Eräs viestintäkouluttaja mainitsi kerran, että suomalainen asiantuntija on todella vakava. Katsokaapa ympärillenne kokouksissa ja seminaareissa: olemme kuolemanvakavia!

Sen takia ilahdun aina jos näen asiantuntijapuhujan tai TV-haastateltavan hymyilevän (esimerkiksi THL:n Pekka Hakkarainen väläyttää hymyjä, se on mukavaa, eikä yhtään asiantuntematonta).

Yritän siis puhuessani muistaa, että en ole kertomassa suru-uutisia vaan tosi mielenkiintoista viestintäasiaa.

Puhujahan katsoo miltä yleisö näyttää. Jos oma puhevuoro on myöhään iltapäivällä, yleisö on väistämättä väsynyt ja se näkyy. Yritän muistaa tämän yleisön nuokkuessa, mutta ei se aina onnistu, vaan epäilen puhettani tylsäksi.

Jos sinä olet kuulija, joilla on ystävällinen ja kiinnostunut ilme, niin KIITOS: olet ihana. Sellainen nimittäin auttaa puhujaa.