Toimi oikeaan aikaan

Luen David Halpernin kirjaa “Inside the Nudge Unit”, joka kertoo kuinka brittien hallinto käyttää määräysten sijaan (myös) käyttäytymispsykologisia keinoja.

Kirjan neuvo 1: Haluamme vain päästä helpolla

Kirjan neuvo 2: Tee asiasta houkuttelevaa

Kirjan neuvo 3: Tuo esiin sosiaalinen puoli

Kirjan neuvo 4: Toimi oikeaan aikaan

Ajoitus on yksi lempiaiheistani. On melko yleistä, että viestintää suunnitellaan tarkkaan, mutta ajoitusta ei mietitä. Se ei liity mihinkään.

Pahimmillaan aikataulu on täysin organisaation itse keksimä. Tehän tiedätte sen, kuinka maailma pitää saada valmiiksi ennen joulua ja ennen kesälomia. Raporttia väännetään yötä myöten, vaikka sitä ei kukaan joulunpyhinä kaipaa.

Mietimme valtavasti kysymystä “mitä” , emmekä juurikaan “milloin”.

Mutta asiaan!

Kirja neuvoo miettimään ajoitusta syvällisesti. Jos ihmisiin halutaan vaikuttaa, pitää toimia jo ennen kuin epätoivottu tapa on päässyt alkamaan, koska tavan muuttaminen on paljon vaikeampaa.

Esimerkkejä ajoituksesta

  • Englannissa panostetaan erityisesti vasta perustettujen yritysten veroneuvontaan. On havaittu, että jos veroasiat jäävät alkuunsa huonolle hoidolle, sama meno jatkuu myöhemmin.
  • Samasta syystä brittihallinto muistuttaa viisumin uusimisesta kirjeellä: jos viisumi pääsee katkeamaan, ihmiset jättävät sen helpommin uusimatta.
  • Poliisit puuttuvat levottomuuksiin mielummin heti alkuunsa, ennen kuin tilanne leimahtaa pahaksi.
  • Jos halutaan saada ihmiset vähentämään yksityisautoilua ja vaihtamaan julkiseen liikenteeseen, paras aika vaikuttaa on se, kun ihmiset muuttavat. Uudessa asuinpaikassa ei ole vielä muodostunut autoilun tapaa.
  • On huomattu, että ihmiset ovat halukkaita lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen samalla, kun he tekevät testamenttia. Lahjoitukset lisääntyivät roimasti kysymyksellä: “Moni asiakkaamme haluaa testamentissaan muistaa hyväntekeväisyyttä, haluaisitko sinä?”
  • Ihmiset sitoutuvat asioihin paremmin, jos he tekevät jotakin konkreettisesti sen eteen. Olen jo aikaisemmin lukenut testistä, jossa lääkäriaikaa varaava asiakas laitettiin itse kirjoittamaan aikansa ylös, minkä seurauksena peruuttamattomien lääkäriaikojen määrä väheni.

Ajoitusta voi miettiä myös pienemmässä mittakaavassa. Yleensähän lomakkeet allekirjoitetaan lopussa. Testien mukaan ihmiset vastasivat kysymyksiin rehellisemmin, kun allekirjoitus pyydettiin jo ennen kysymyksiä. Vähän kuin oikeudessa, jossa annetaan vala tai vakuutus.

Tämä on hauska. Tiedättehän sen,  kuinka “Tulevaisuuden minä” on aina vähän parempi ihminen? Ison aterian jälkeen ähisee “En syö enää ikinä” – mutta kas kummaa, parin tunnin päästä löydät itsesi jääkaapilta. Ilmiötä on testattu niin, että jos ihminen saa tilata itselleen tulevalle viikolle välipalaa, hän valitsee herkemmin terveellisiä hedelmiä – jos taas saa valita tässä ja nyt, lankeaa herkemmin suklaapatukkaan.

Samaan ideaan perustuu vaikkapa vapaaehtoisesti itselle pyydetty pelikielto.

Markkinoijat luovat itse momentumejaan. Esimerkiksi Dr Pepper-limun markkinoijat saivat jostakin selville, että ihmisen energiataso löpsähtää päivittäin kymmeneltä, kahdelta ja neljältä. He keksivät tämän perusteella “määrätä” Dr Pepperiä näihin kellonaikoihin, ne painettiin pulloihin ja mainoksiin.

Entä tiedätkö, mikä on markkinoijan mielestä kiinnostavin kohta ihmisen elämässä? Ensimmäisen lapsen saaminen. Se mullistaa kulutuskäyttäytymisen: yhtäkkiä tulee pakollisia ostoksia, joita ei ole ikinä aiemmin tullut miettineeksi. Tuleva vanhempi on otollista maaperää mainostajalle.

Aiemmat muistiinpanot kirjasta

Kirjan neuvo 1: Haluamme vain päästä helpolla

Kirjan neuvo 2: Tee asiasta houkuttelevaa

Kirjan neuvo 3: Tuo esiin sosiaalinen puoli

Ruoka, joka ei tuoksu millekään eikä eikä maistu miltään