Tuo esiin sosiaalinen puoli

Luen David Halpernin kirjaa “Inside the Nudge Unit”, joka kertoo kuinka brittien hallinto käyttää määräysten sijaan (myös) käyttäytymispsykologisia keinoja.

Kirjoitin aiemmin jo halustamme päästä helpolla

Ja asian houkuttelevaksi tekemisestä

Kirjan neuvo 3: Tuo esiin sosiaalinen puoli

Toisten tekemisillä on meihin suuri vaikutus.

Jos muut menevät portaita, mekään emme niin herkästi paina hissinnappia.

Jos katsot hauskaa elokuvaa kaverin kanssa, naurat äänekkäämmin.

Jos joku kokouksessa nojaa reteästi taaksepäin, huomaat pian jo jonkun toisenkin nojailevan.

Tälle on järkevä selitys, lauman selviytyminen. Jos näkisit ihmisten juoksevan huutaen karkuun jotain, etkä tiedä miksi, on järkevää liittyä joukkoon. Tai jos on vieraassa kaupungissa, on fiksumpaa valita se ravintola, jossa on täyttä eikä se tyhjillään ammottava.

Palvelujen tai viestien kannalta olennaista on se, että vaikka emme näkisi muiden ihmisten tekevän asioita, keräämme jatkuvasti vihjeitä siitä, mitä muut tekevät.

Esimerkiksi jos alue on jo valmiiksi roskainen, ihmiset heittävät helpommin roskia maahan. Samasta syystä verkkokaupat mainostavat suosituimpia tuotteita.

Miten hyödyntää sosiaalisia normeja?

Jos suurin osa ihmisistä toimii jo kuten toivotaan, kerro se. “Suurin osa kävelee rappuset”. Tämän kyltin teho oli jenkkitutkimuksen mukaan 46 % parempi kuin pelkkä terveyshyödyistä kertominen.

Briteissä menestyksekäs tuuppaus on ollut verokirjeeseen lisätty rivi “9 kymmenestä maksaa veronsa ajoissa”. Sen vaikutus oli pieni mutta selvä.

Ihmisiin vaikuttaa erityisen paljon tieto, että minunlaiseni ihmiset tekevät näin, hotelleissa kokemus ulottuu jopa omaan huoneeseen. Tällainen lappu oli tehokas pyykin vähentäjä: “Huoneesi edellinen yöpyjä käytti pyyhettään useammin ja säästi ympäristöä.”

Vastavuoroisuus on toinen vahva sosiaalinen normi. Jotkut järjestöt ovat hyödyntäneet vastavuoroisuusperiaatetta niin, että ne postittavat ihmisille nipun joulukortteja ja tilinumeronsa lahjoituksia varten.

Minulla on tästä oma esimerkki. Kun lounasravintolani antoi vuotuisen asiakaskyselynsä linkin yhdessä Pätkis-patukan, minusta tuntui aina että oli pakko käydä vastaamassa, koska Pätkiskin oli syöty. (Tämä oli minusta niin tehokasta, että annoin kerran 10:lle luentoni kuulijalle Pätkiksen ja pyysin heitä antamaan huolellista palautetta. Toimi.)

Sosiaalisuuteen liittyy myös teon julkisuus ja julkinen sitoutuminen. Uskomatonta kyllä, tämä menee niinkin pitkälle, että ihmiset toimivat testien mukaan herkemmin “oikein” ollessaan huoneessa, jossa on kuva ihmisen kasvoista, jonka silmät näyttävät katsovan kohti.

Meihin vetoaa myös henkilökohtaisuus. Briteissä työnhakijat osallistuivat huomattavasti useammin työllistymistapahtumiin, jos järjestäjä lähetti heille henkilökohtaisen tervehdysviestin. Minustakin oli ihanaa, kun Retoriikan kesäkoulun kassissa oli itse kirjoitettu tervehdys Antilta, Katleenalta ja Siiriltä.

Henkilokohtaisuuden ohella persoonallinen ote vetoaa.

Sosiaalinen vaikuttaminen tapahtuu myös käänteisesti. Sosiaalipsykologit tuntevat surullisen Kitty Genovesen tapauksen: hänet murhattiin 1964 naapurien seuratessa kamppailua ikkunasta. Kun kukaan ei puuttunut, kukaan muukaan ei puuttunut.

Sivustakatsojaefektiä on myöhemmin testattu esimerkiksi niin, että huoneeseen valutettiin pikkuhiljaa savua ja katsottiin ihmisten käyttäytymistä. Jos huoneessa oli yksi henkilö, hän lähti määrätietoisesti selvittämään savun alkuperää. Porukassa reagointi oli hitaampaa.

Viimeiseksi luen oikeasta ajoituksesta.

Suoraan sanoen tämä muistiinpanojen tekeminen on työlästä, koska en kehtaa kirjoittaa puhdasta fingelskaa ja muokkaaminen vie aikaa. Mutta teen tiivistelmät kirjan neljästä neuvosta. Olenhan tehnyt sosiaalisen, julkisen sitoumuksen.

Samasta kirjasta

Haluamme vain päästä helpolla

Tee asiasta houkuttelevaa

Ruoka, joka ei tuoksu millekään eikä maistu miltään