Facetsissa ilmestyi viime viikolla mielenkiintoinen artikkeli tiedeviestinnästä Twitterissä: Scientists on Twitter: Preaching to the choir or singing from the rooftops?
Tutkimuksessa oli analysoitu reilun sadan luonnontieteen alan tutkijan Twitter-yleisöä ja arvioitu twiittaamisen vaikuttavuutta.
Suosittelen tutustumaan itse artikkeliin. Mutta jos et ehdi, tässä on aivan pikainen tiivistelmä.
Tuhat seuraajaa näyttäisi olevan määrä, jonka ylityttyä tieteentekijän vaikuttavuus Twitterissä kasvaa.
Syynä on yleisön monipuolistuminen.
Pienemmällä yleisöllä tutkijan seuraajat ovat suurimmaksi osaksi muita tutkijoita. Tuhannen seuraajan paikkeilla seuraajiin ilmaantuu kollegoiden lisäksi tutkimuslaitoksia, koulutuslaitoksia, mediaa, päättäjiä ja ihan taviksia.
Koska uusilla seuraajilla on taas erilainen yleisö, sanoma leviää heidän kauttaan uusille ihmisille.
Miten tieteilijä voi rakentaa ja syventää yleisösuhdettaan Twitterissä?
Sivuhuomio: Tutkitut 110 Twitter-tiliä olivat 11 maasta, mutta pääosin Amerikasta. Englanniksi twiittaavilla on tietysti suurempi potentiaalinen yleisö kuin suomenkielisillä.
Mutta kyllä meilläkin tiedemaailman kovat nimet yltävät tuhansiin seuraajiin, joten tuhat seuraajaa ei ole mikään mahdoton tavoite.