Facetsissa ilmestyi viime viikolla mielenkiintoinen artikkeli tiedeviestinnästä Twitterissä: Scientists on Twitter: Preaching to the choir or singing from the rooftops?

Tutkimuksessa oli analysoitu reilun sadan luonnontieteen alan tutkijan Twitter-yleisöä ja arvioitu twiittaamisen vaikuttavuutta.

Suosittelen tutustumaan itse artikkeliin. Mutta jos et ehdi, tässä on aivan pikainen tiivistelmä.

Tuhat seuraajaa näyttäisi olevan määrä, jonka ylityttyä tieteentekijän vaikuttavuus Twitterissä kasvaa.

Syynä on yleisön monipuolistuminen.

Pienemmällä yleisöllä tutkijan seuraajat ovat suurimmaksi osaksi muita tutkijoita. Tuhannen seuraajan paikkeilla seuraajiin ilmaantuu kollegoiden lisäksi tutkimuslaitoksia, koulutuslaitoksia, mediaa, päättäjiä ja ihan taviksia.

Koska uusilla seuraajilla on taas erilainen yleisö, sanoma leviää heidän kauttaan uusille ihmisille.

Miten tieteilijä voi rakentaa ja syventää yleisösuhdettaan Twitterissä?

 Twiittaa tiuhaan tai ainakin säännöllisesti. Ihmiset jotka twiittaavat enemmän, saavat enemmän seuraajia. Tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, onko kyseessä syy-seuraussuhde, mutta yhteys löytyy.

Twiitti jossa on linkki, kuva tai hashtageja saa enemmän uudelleentwiittauksia. Some-analytiikassa mitataan usein yleisön sitoutumista, ja uudelleentwiittaaminen on vahvaa sitoutumista. (Tykkääminenkin on, mutta kevyttä.)

Tutkijan pitäisi osata tehdä viestinsä merkitykselliseksi yleisölle. “Mutta miten tämä liittyy MINUUN?”, haluamme kaikki tietää.

Suositulla twiittaajalla on yleensä tietty aihealue jota hän erityisesti seuraa ja kommentoi. Minustakin se on järkevää. Asiantuntijatwiittaajien parhaimmistoa Suomessa ovat mielestäni Twitterin selväsanaisin taloustieteilijä Olli Kärkkäinen sekä ilmastoasioita taitavasti tiivistävä Mari Pantsar Sitrasta.

Tieteenalallakin on merkitystä: digitaalisen alan ihmiset twiittaavat eniten, taloustieteilijät jakavat eniten linkkejä.

Sivuhuomio: Tutkitut 110 Twitter-tiliä olivat 11 maasta, mutta pääosin Amerikasta. Englanniksi twiittaavilla on tietysti suurempi potentiaalinen yleisö kuin suomenkielisillä.

Mutta kyllä meilläkin tiedemaailman kovat nimet yltävät tuhansiin seuraajiin, joten tuhat seuraajaa ei ole mikään mahdoton tavoite.